MUSO SHINDEN RYU
1. Muso Shinden ryun historia
1.1 Muso Shinden ryu iai keito (Goto ha -päämieslinjaus)
1.2...
1.3 Tosa iai
1.4 Muso Shinden ryu
2. Muso Shinden ryu iaidon sisältö
Huom! Tämä sivu on vielä keskeneräinen. Muso Shinden ryun historiaa on alla käsitelty tyylisuunnan päämiesten kautta; päämiehet 1. -8. puuttuvat vielä.
Seurassamme harjoiteltavan iaidotradition (Muso Shinden ryu) perustajana pidetään samuraita nimeltä Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu, joka eli 1500-1600 lukujen taitteessa. Tradition 7. päämies, samurai nimeltä Hasegawa Chikara no Suke Eishin, uudisti tyylisuunnan ja väitetään, että hänestä olisi lähtöisin tapa käyttää harjoittelussa katanaa tachin sijaan. Myöhemmin, 1800-luvulla 12. päämiehen jälkeen, tyylisuunta jakaantui kahtia; toisesta tuli 1900-luvulla Muso Shinden ryu ja toisesta Muso Jikiden Eishin ryu. Nakayama Hakudo (18. päämies) muotoili tyylin sellaiseksi kuin se tänä päivänä tunnetaan ja antoi sille nykyisen nimen. Nakayama-sensein jälkeen tyyli on hajaantunut useaan eri liittoon ja ryhmittymään.
1.1. Muso Shinden ryu iai keito (Goto ha -päämieslinjaus Takada Gakudo -sensein mukaan)
| 1. | shodai | Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobu |
| 2. | nidai | Tamiya Heibee Narimasa |
| 3. | sandai | Nagano Muraku Nyudo Kinrosai |
| 4. | yondai | Momo Gunbee no Jo Mitsushige |
| 5. | godai | Arikawa Seizaemon Munetsugu |
| 6. | rokudai | Banno Danemon Nobusada |
| 7. | shichidai | Hasegawa Chikara no Suke Eishin (Hidenobu) |
| 8. | hachidai | Arai Seitetsu Kyonobu |
| 9. | kyudai | Hayashi Rokudayu Morimasa |
| 10. | judai | Hayashi Yasudayu |
| 11. | juichidai | Oguro Motoemon Kiyokatsu |
| 12. | junidai | Matsuyoshi Sadasuke Hisanari |
| 13. | jusandai | Yamakawa Kyuzo Yukimasa |
| 14. | juyondai | Shimomura Moichi Sadamasa |
| 15. | jugodai | Tsubouchi Seisuke Nagazumi |
| 16. | jurokudai | Shimamura Uma no Jo |
| 17. | jushichidai | Hosokawa Yoshimasa |
| 18. | juhachidai | Nakayama Hakudo (Hiromichi) |
| 19. | jukyudai | Matsuo Kempu (Hiroshi) |
| 20. | nijudai | Takada Gakudo (Shigeru) |
HAYASHI Rokudayu Morimasa / Tosa iai
Tosa iaiksi kutsutaan iaidoa, jota harjoiteltiin samuraiaikaan Tosan (nyk. Kochi) alueella Shikokun saarella. Siitä juontavat juurensa mm. nykyaikaiset Muso Jikiden Eishin ryu ja Muso Shinden ryu. Tosaan tyylin vei perinteen 9. soke Hayashi Rokudayu Morimasa, joka eli v. 1661-1732.
Hayashi Rokudayu Morimasa oli harjoitellut seuraavia miekkatyylejä: Arai Seitetsu Kiyonobun (8. soke) johdolla Shinmei Muso ryuta ja Hasegawa Eishin ryuta Edossa (nyk. Tokio), sekä Omori Rokurozaemon Masamitsun (Omori ryun perustaja) johdolla Shinkage ryu kenjutsua ja Omori ryuta.
Kun Hayashi Rokudayu palasi kotimaakuntaansa, hän toi oppimansa miekkatyylit mukanaan.Niitä alettiin kutsua löyhästi Tosa iaiksi, joka sisälsi iaityylit Shinmei Muso ryu, Hasegawa Eishin ryu ja Omori ryu. Tultuaan Shinmei Muso ryun 9. päämieheksi Hayashi aloitti Omori ryun opettamisen Tosan alueella.
Hayashi kirjoitti kirjan nimeltä "Hiden Sho", jossa hän kertoo tyylin historiasta ja luetteloi ensimmäisen kerran "julkisesti" tyylin kahdeksan aikaisempaa päämiestä. Itseään hän ei tosin tituleeraa sokeksi kirjassaan.
OE Masamichi Shikei / Muso Jikiden Eishin ryu
Oe eli vuosina 1852-1927. Hänestä tuli tyylin 17. päämies niin kutsutusssa Tanimura linjassa (Tanimura-ha Tosa iai, myöhemmin Tanimura-ha Muso Jikiden Eishin ryu). Hän oli kyllä tosin harjoitellut molempien linjojen opettajien johdolla.
Hän yhdisti Tosa iaina tunnetut kolme tyyliä yhdeksi liittäen Omori ryun kiinteästi traditioon mukaan. Tämän työn hän teki Taisho-kauden alussa (1912-26). Hän nimesi lajin sen seitsemännen perustajan mukaan Muso Jikiden Eishin ryuksi (Taisho 8) käyttäen samoja kanjimerkkejä kuin tämä oli käyttänyt (Muso = "vertaansa vailla", Jikiden = "suoraan opittu", Eishin on erisnimi -ei voi kääntää). Samalla hän pudotti suuren joukon katoja pois, periaatteella "nykyajan ihmisellä ei ole aikaa harjoitella satoja katoja" kuten samurait tekivät. Tosin hän sitten samalla loi muutaman katan lisää korjatakseen joitakin puutteita, joita tyyliin jäi. Tyylisuunta tuli sisältämään aloitustasona Omori ryun nimellä Seiza no bu. Tähän hän valitsi 11 kataa ja antoi niille uudet nimet. Seuraavana tasona oli Hasegawa Eishin ryu nimellä Tate hiza no bu, sisältäen 10 kataa. Kolmannen tason hän loi Shinmei Muso ryun katoista ja nimesi sen Oku iaiksi. Tämä kyseinen taso sisältää kaksi sarjaa: iwaza (8 kataa) ja tachiwaza (13 kataa), sekä hänen itsensä kehittämän Bangai no bu sarjan (4 kataa). Osan Oku iai katojen nimistä Oe muutti uusiksi. Näiden lisäksi tulivat vielä paritekniikat, joita on neljä sarjaa.
Dai Nihon Butokukai päätti 1903 kokouksessaan arvoasteiden järjestyksestä. Tällöin luotiin arvoasteet kyoshi ja hanshi.
Oe-sensein arvot: Kendo sekiren, heinäkuu 1909; kendo kyoshi, tammikuu 1911; iaido sekiren (suoraan näytöksessä erinomaisesti esitettynä, Butokukain myöntämänä), toukokuu 1919; iaido kyoshi, syyskuu 1919; iaido hanshi, 24.5.1924.
Oe-sensei kuoli 18.4.1927 (Showa 2) aamulla klo 5 vatsasyöpään 74-vuotiaana.
NAKAYAMA Hakudo (Hiromichi)
Eli v.1869-1958. Kendo hanshi, iaido hanshi (Taisho 9 - 1920), jodo hanshi (Showa 2 -1927)
Nakayama oli alunperin Shindo Munen ryu kenjutsun harjoittelija, opettaja ja lopuksi päämies. Hänen opettajansa ko. tyylissä oli Negishi Shingoro (tyylisuunnan 6.päämies), jonka sukuun Nakayama oli jopa hetken adoptoitunakin. Nakayama kävi Tosan alueella tutkimassa Tosa iaita, mutta myöhemmin (Taisho 5 - 1916) hän löysi opettajakseen kotikaupungistaan Tokiosta Hosokawa Yoshimasan (Tosa iai Goto-ha 17. soke). Tosa iai oli hyvin suljettu tyylisuunta ja sitä opettettiin periaattessa vain Tosan alueella asuville (syntyneille), ja siksipä Nakayamalla oli hankaluuksia päästä harjoittelemaan sitä eikä hän myöskään myöhemmin saanut lupaa opettaa sitä Tosan ulkopuolella.
Jo ennen Yoshimasan oppilaaksi pääsyään Nakayama oli ehtinyt aloittaa Tanimura-ha Muso Jikiden Eishin ryun opiskelun Kochin alueella vierailtuaan. Koska hän ei saannut lupaa opettaa Muso Jikiden Eishin ryuta, hän loi oman iaidotyylin, mutta sen sisältö tuli jotakuinkin identtiseksi Eishin ryun kanssa. Myös Nakayama otti ensimmäiseksi tasoksi Omori ryun nimellä Shoden (katanimet alkuperäiset), toiseksi tasoksi Hasegawa Eishin ryun nimellä Chuden ja kolmanneksi tasoksi Shinmei Muso ryun nimellä Okuden. Myös samat parikatat päätyivät Nakayaman versioon Tosa iaista.
Vuonna 1932, Nakayaman ehdotuksesta, otettiin sana iaido kuvaamaan lajia.
Omaa iai-tyyliään hän kutsui vuoteen 1937 asti nimellä Muso Shinden Batto jutsu. Tässä sana "muso" tarkoittaa näkyä/unessa nähtyä ja "shinden" temppeliä. "Muso" on siis samoilla kanjimerkeillä kirjoitettu kuin alkuperäisessä tyylissä. Tällä nimellä hän viittasi Hayashizaki Jinsuke Minamoto no Shigenobun kokemukseen Hayashizaki Myo Jin temppelissä. Hän oli tässä linjassa (Goto-ha) 18. ja viimeinen soke, sillä hän ei nimittänyt seuraajaa itselleen. Nakayama sairastui v. Showa 32 (1957) ja kuoli seuraavana vuonna. Hän ei jättänyt jälkeensä mitään selkeää kirjallista materiaalia tyylistä tai sen tekniikoista ja vasta kymmenen vuotta hänen kuolemansa jälkeen vakiintui nimi Muso Shinden ryu kuvaamaan hänen opetuksiaan. Sitä ennen saatettiin puhua Omori ryusta, Hasegawa Eishin ryusta, Muso Shinden ryusta, Hasegawa ryusta, Muso ryusta (Danzaki Tomoaki tosin alkoi käyttää nimeä Muso Shinden ryu siitä lähtien kun oli saanut todistuksensa). Nakayama Hakudon jälkeen tyyli hajosi eri liittoihin kuuluviin ryhmittymiin ja jatkuu edelleen hiukan eri nimillä, mm. Muso Shinden ryu, Mitsuzuka-ha Muso Shinden ryu, Muso Shinden Jushin ryu, Muso Shinden Batto jutsu heiho (myöhemmin Shinden ryu)...
Nakayaman dojon kenjutsu/iaijutsuoppilaita olivat mm: Haga Junichi, Nakakura Kiyoishi, Nakajima Gorozo, Nakayama Zendo, Hashimoto Toyo, Saito Isamu, Matsuo Kenpu, Danzaki Tomoaki, Mitsuzuka Takeshi, Kimura, Yamatsuta Jukichi, Kamimoto Eiichi.
MATSUO Kenpu (Hiroshi)
Matsuo Kenpu syntyi toukokuun 10. päivänä vuonna 1903 (Meiji 36) Fukuokan maakunnassa.
Matsuo liittyi Nakayaman dojon (Yushinkan) jäseneksi 1932 (Showa 8). Hän harjoitteli siellä Nakayaman johdolla kendoa/kenjutsua, iaidoa ja jodota ja sai Nakayamalta menkyo kaidenin Muso Shinden ryussa ja 9. dan-arvon vuonna 1952 (Showa 28).
Matsuo hankki varsinaisen elantonsa pitämällä majataloa Nishi-kussa, Yokohamassa, mutta muiden perheenjäsenten huolehtiessa yrityksestä hänelle jäi aikaa myös budon opettamiseen. Matsuon dojolla opettettiin untia, ratsastusta ja jousiammuntaa lukuunottamatta kaikkia bugei ju happaniin, "kahdeksaantoista samuraitaitoon", kuuluvia budo- ja bujutsulajeja.
Matsuo Kenpu oli perustamassa Zen Nippon Iaido Renmeitä ("Koko Japanin Iaidoliitto") 1950-luvun alussa. Myöhemmin, kun Japanin Kendoliiton iaido perustettiin, jakaantuivat myös Muso Shinden ryun harjoittelijat eri liittoihin. Matsuo Kenpu oli Zen Nippon Iaido Renmeissä olevan Muso Shinden ryun päämies 60-70 -luvuilla. Hän vaihtoi toiseen iaidoliittoon (Zen Koku Iaido Renmei - "Koko Valtakunnan Iaidoliitto') v. 1977.
Matsuo Kenpu kuoli kesäkuun 17. vuonna 1985 82-vuotiaana.
Hänen tärkeimmät iaido-oppilaansa Yokohamassa olivat: Kaminodan Masakatsu, Taki Hideo, Watanabe Kiyoishi ja Takada Gakudo.
Watanabe Kiyoishi (iaido hanshi 10.dan) toimi Zen Nippon Iaido Renmein sisällä olevan Muso Shinden ryun päämiehenä Matsuo Kenpun vaihdettua liittoa aina lokakuussa 1987 tapahtuneeseen kuolemaansa asti. Nykyisin Cummings Joseph (iaido hanshi 8.dan) on ko. liiton Muso Shinden ryun päämies. Seuraaja on mahdollisesti Watanabe-sensein poika.
Muut linjat
Muso Shinden ryun päämies Nippon Iaido Renmein sisällä oli Danzaki Tomoaki
(alunperin hän toimi Kendoliiton iaidon puolella). Kendoliiton puolella
ensimmäinen Muso Shinden ryun päämies oli Hashimoto Toyo ja häntä seurasi
Saito Isamu. Kimurasta tuli puolestaan Muso Shinden Jushin ryun päämies.
Nakayaman poika, Zendo, keskittyi Shindo Munen ryu ja Shindo Muso ryu
tyylisuuntiin ja oli 8. soke Shindo Munen ryussa. Hänen seuraajansa Shindo
Munen ryussa on 9. soke Saeki Soichiro.
Takada-sensei liittyi Matsuo Kenpun dojoon (Shinkenkan Matsuo dojo) 15-vuotiaana v. 1954.
Hän on saanut Matsuo Kenpulta Muso Shinden ryussa menkyo kaidenin ja 8. dan-arvon; hän on ainoa henkilö, jolle Matsuo Kenpu antoi menkyo kaiden arvon Muso Shinden ryussa. Iaidossa hänellä on hanshi 9. dan-arvo. Takada-senseillä on tällä hetkellä (syksystä 2001 lähtien) oma iaidoliitto (Nippon Iaido Kyokai), jonka sisällä olevan Muso Shinden ryun päämies hän on (20. seiseiden).
Takada-senseillä on oppilaita Japanissa Yokohamassa ja Tokiossa.
Ensikontakti Eurooppaan syntyi v. 1985, kun ruotsalainen Martin Stelander matkusti harjoittelemaan Japaniin; 1986 Takada-sensei saapui Martinin ja Ichimura-sensein kutsumana Upsalaan. Siitä alkoi hänen edustamansa Muso Shinden ryu linjan leviäminen ja tällä hetkellä sitä löytyy Suomesta, Ruotsista ja Bulgariasta.
2. Muso Shinden ryu iaidon sisältö
Muso Shinden ryu jakaantuu kolmeen tasoon: shoden, chuden ja okuden iaigata. Lisäksi ovat vielä parin kanssa tehtävät harjoitukset eli kumigata.
1. SHODEN
Lähdekoulukunta Omori ryu, joka on 1600-luvun keskivaiheessa syntynyt tyyli. Sisältää 12 iaigataa, joista 11 lähtee seiza-istunnasta ja yksi seisovasta asennosta.
Näiden katojen harjoittelu aloitetaan peruskurssilla, noin kuukauden perusharjoittelun jälkeen.
Shoden-sarjasta on olemassa myös seisovasta asennosta tehtävät katavariaatiot. Niitä opetetaan lähinnä ulkoilmaharjoituksissa tai -näytöksiä varten, tai jos esimerkiksi harjoittelijan polvi on vammautunut estäen polvilleen menon.
Shoden-sarjan katat ovat nimeltään
2. CHUDEN
Lähdekoulukunta 1600-luvun alussa syntynyt Hasegawa Eishin ryu. Sisältää 10 iaigataa, jotka tehdään yhtä lukuunottamatta tate hiza -istunnasta. Yksi kata aloitetaan seiza-istunnasta.
Sarjan harjoittelu alkaa 1. kyun suorituksen jälkeen.
Chuden-sarjan katat ovat nimeltään
3. OKUDEN
Edustaa tyylisuunnan vanhinta osuutta (1500-1600 -luvun taitetta tai 1500-luvun loppua), jonka katat ovat lähinnä alkuperäistä muotoa. Sisältää kahdeksan tate hiza- ja kolme seiza-istunnasta lähtevää (iwaza) sekä 10 seisovasta asennosta lähtevää (tachiwaza) iaigataa.
Okuden-sarjan harjoittelu alkaa 2. danin suorituksen jälkeen istuvilla tekniikoilla ja loput, seisovasta asennosta lähtevät, lisätään harjoitteluun 3. danin suorituksen jälkeen.
Okuden iwaza-katat ovat
Okuden tachiwaza sisältää katat
4. KUMIGATA
Parin kanssa tehtävät kenjutsu-katat. Kolme eri sarjaa. Ensimmäisen sarjan harjoittelu alkaa 2. danin suorituksen j�lkeen.
Tachi Uchi no Kurai
Muut sarjat tulevat vasta kun on hyvin korkea-arvoinen Muso Shinden ryu ryugi arvoissa (menkyo tasolla tai korkeampi).
5. BATTO HO
Koulukuntaan viimeisinä liitetyt iaigatat (seisovasta asennosta 8-9 kpl). Ne ovat vasta 1930-luvulla tehtyjä, alunperin upseerikoulun käyttöön, mutta kuuluvat nykyään Takada-sensein johtaman Muso Shinden ryu haaran sisältöön. Harjoitellaan vasta 6. danin suorituksen jälkeen.
NIK TOHO
Em. Muso Shinden ryu katojen lisäksi harjoittelemme Nippon Iaido Kyokain omaa Toho sarjaa. Siihen kuuluu viisi seisovasta asennosta lähtevää iaigataa, jotka ovat peräisin eri koryu-tyyleistä.
Näiden katojen harjoittelu aloitetaan peruskurssin loppupuolella.
MUUT IAIDOTYYLIT
Takada-sensei opettaa edistyneemmille oppilailleen (6. dan + MSR ryugiarvo) muita iaidotyylejä. Nämä ovat Keishicho ryu, Mugai ryu ja Ono-ha Hoki ryu.
(Huom! Opettajien yhteydessä mainitut arvot ovat heidän tapahtumavuonna voimassa olleet arvonsa; nykyisin arvot saattavat olla korkeampia.)
1970
Ichimura Toshikazu -sensei (aikido 4. dan; iaido renshi 6. dan) piti
huhtikuussa aikidonäytökset Turussa ja Helsingissä. Niiden yhteydessä hän
esitti myös iaidoa, ensimmäisen kerran Suomessa.
1971
Toukokuussa Ichimura-sensei alkoi opettaa iaidoa Suomessa aikidoleirien
yhteydessä opettaen Omori ryuta, Oku iaita (Muso Shinden ryu), Keishi ryuta,
Zen Nippon Kendo Renmein iaido seiteigataa, tachi uchi no kuraita
(paritekniikat) ja aiki-tohota vuoteen 1986 saakka.
1979
Igarashi Kazuo -sensei (aikido 4. dan; iaido 3. dan) opetti viikon ajan Kuopiossa aikidoa ja sen ohessa iaidoa.
Igarashi-sensei näyttämässä miekkatekniikkaa vaimonsa kanssa Kuopiossa 1979
1980
Aikidoliiton kesäleirin yhteydessä Komaki Kazuhiro -sensei (iaido 5. dan;
kendo 6. dan) ohjasi muutamia iaidoharjoituksia. Opetettava sarja oli Zen
Nippon Kendo Renmein iaido seiteigata. Kyseisenä vuonna Japanin Kendoliitto
oli juuri julkaissut sarjaan kolme uutta kataa, jotka Komaki-sensei myös opetti.
1982
Nishio Shoji -sensei (aikido 8. dan, shihan; iaido kyoshi 7. dan) piti
Tukholmassa aikidoleirin jonka yhteydessä järjestetyssä näytöksessä hän
esitti myös kehittämäänsä aiki-toho sarjaa.
Ichimura-sensei opettaa iaidoa aikidon kesäleirillä 1982
1983
Huhti-toukokuun vaihteessa vieraili Turussa Michioka Yoshinori -sensei (iaido
kyoshi 7. dan; kendo kyoshi 7. dan) pitämässä viikonloppuleirin, jonka
teemana oli Zen Nippon Kendo Renmein iaido seiteigata, mutta hänen
harjoittelemansa tyylisuunta oli Muso Shinden ryu. Assistenttina hänellä
oli Watanabe Yukio -sensei (iaido 5. dan), josta tuli myöhemmin hänen seuraajansa.
Nishio-sensei ohjasi Helsingissä Aikidoliiton kesäleirin, missä hän piti päivittäin myös aiki-toho harjoituksen. Joissakin aikidoseuroissa on tästä lähtien harjoiteltu kyseistä sarjaa, joka tunnetaan nykyään aikido-tohona.
1985
Ichimura-sensein päätettyä lopettaa opettamisen Skandinaviassa ja palata
takaisin Japaniin, hän halusi varmistaa aikido- ja iaido-opetuksen jatkuvuuden.
Ichimura-sensei kääntyi opettajansa Nishio-sensein puoleen, joka järjesti
yhteyden iaido-opettaja Takada Shigeru -senseihin (iaido kyoshi 7. dan; kendo
kyoshi 7. dan). Keväällä Martin Stelander Upsalasta matkusti Japaniin
harjoittelemaan iaidoa Takada-sensein johdolla ja suoritti iaidossa 2. danin.
Martin ennätti myös nähdä Takada-sensein opettajan, Matsuo Kenpu-sensein.
Palattuaan kotimaahan hän ohjasi iaidoleirin Helsingissä.
1986
Toukokuussa Takada-sensei (nyt iaido kyoshi 8. dan) vieraili Upsalassa; tästä
lähti liikkeelle myös Suomen Muso Shinden ryu iaidon harjoittelu. Leirin
yhteydessä Martin Stelander suoritti 3. danin ja myös neljä suomalaista
harjoittelijaa saavutti arvon iaidossa: Jukka Helminen 2. dan, Arto Lauerma
2. dan, Petteri Silenius 2. dan ja Pasi Hellsten 1. dan. Marraskuussa
perustettiin Suomen Iaidoliitto ry ja puheenjohtajaksi valittiin Jukka
Helminen, joka on toiminut virassa siitä saakka. Harjoiteltava
iaidotyylisuunta vaihtui kendoliiton iaidosta Muso Shinden ryuksi seuraavissa
budoseuroissa: Budokwai (nyk. Turku Aikikai), Meido-Kan (Hki), Hikari (Hki),
Genbu-Kai (Hki, vuodesta -95 alkaen harjoiteltava tyylisuunta Muso Jikiden
Eishin ryu), Nozomi (Tampere, ei iaidoa nykyisin).
Takada-sensei saapuu Upsalaan
Senseit ja leirin suomalaiset osallistujat: takarivissä Arto Lauerma,
Jukka Helminen, Pasi Hellsten ja Petteri Silenius; eturivissä Ichimura-sensei ja Takada-sensei.
1987
Säännöllinen Muso Shinden ryu -harjoittelu aloitettiin Budoviikingeissä.
1988
Takada-sensei vieraili ensimmäisen kerran Helsingissä. Tästä eteenpäin
Takada-sensei on vieraillut Skandinaviassa keskimäärin kerran vuodessa.
1991
Martin Stelander suoritti ensimmäisenä pohjoismaalaisena 5. danin ja Jukka
Helminen 4. danin arvon iaidossa Takada-sensein uudenvuoden leirin yhteydessä.
Leirin yhteydessä myönnettiin ensimmäiset graduointituomariarvot ja keväästä
-91 alkaen voitiin kyugraduoinnit suorittaa pohjoismaisin voimin.
1994
Martin Stelanderin vetäydyttyä iaidon parista Takada-sensei nimitti Jukka
Helmisen oman organisaationsa Skandinavian jaoston johtajaksi. Jukka
Helmiselle, Arto Lauermalle ja Pasi Hellstenille myönnettiin ensimmäiset Muso
Shinden Ryu Iaihyoho ryugiarvot (vanhat tyylisuunnan sisäiset arvot).
1997
Suomen Muso Shinden Ryu Yhdistys ry aloitti toimintansa (perustamiskokous
6.12.96). Yhdistys perustettiin toimimaan kattojärjestönä seuroille, joissa
harjoitellaan Muso Shinden Ryu tyylisuunnan iaidoa. Jukka Helminen suoritti
ensimmäisenä suomalaisena 5. danin arvon iaidossa.
1998
Takada-sensein Suomen ensivierailusta tuli kuluneeksi kymmenen vuotta, minkä
johdosta järjestettiin Helsingissä suuri juhlaleiri. Takada-sensei myös
esiintyi näytöksissä Helsingissä, Tampereella ja Turussa. Takada-sensei
myönsi vuosijuhlan ohessa ensimmäiset Muso Shinden Ryu -tyylin kääröt (yht.
7 eri tasoa). Shomokuroku-käärön saivat Jukka Helminen, Arto Lauerma, Pasi
Hellsten ja Martin Agback.
2001
Takada-sensei ja muutamat muut henkilöt perustivat 30.9. Japanissa uuden
iaido-organisaation. Yhdistyksen nimeksi tuli Nippon Iaido Kyokai ja sen
ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Yoshihiko Matsumoto. Seuraavana
päivänä järjestetyssä tilaisuudessa Takada-senseille myönnettiin arvo iaido
9. dan.
Marraskuusta tuli käyttöön uusi Toho sarja, Nippon Iaido Kyokai Toho, joka on viiden katan sarja koottuna niistä koryu-tyyleistä, joita harjoitellaan Nippon Iaido Kyokain sisällä (Muso Shinden ryu, Muso Jikiden Eishin ryu, Shin Shin Sekiguchi ryu, Mugai ryu, Hoki ryu).
Myös Takada-sensein oma dojo-organisaatio uudistui: vanhasta Taigi Juku Takada Dojo -nimestä luovuttiin ja käyttöön otettiin uusi nimi, Yushingi Juku Takada Dojo. Sana 'Yushingi' valittiin, koska katsottiin uuden organisaation yhdistävän kolmen eri opettajan perinteen yhdeksi:
Kustakin dojonimestä valittiin yksi kanjimerkki edustamaan sitä ja näin syntyi uusi nimi.
2003
Takada-sensein ensimmäisestä matkasta Uppsalaan tuli kuluneeksi 15 vuotta
ja tämä väritti Sensein vierailua. Sensei teki myös ensimmäisen lyhyen
visiitin Viroon Suomen leirin päätteeksi.
Jukka Helminen vieraili Japanissa ja osallistui mm. toukokuiseen Seto Jinjan 2. näytökseen (näytöksestä on sittemmin tullut jokavuotinen perinne ja siinä esiintyy eri iaidoryhmiä; Takada-sensei tekee pitemmän soolonäytöksen viimeisenä pääesiintyjänä). Tämän vuoden näytöksen yhteydessä järjestetyssä graduoinnissa suorittivat mm. Omori ryun päämies Masatoshi Okouchi-sensei 8. dan arvon ja Takada-sensein poika, Shigenori-sensei, 6. dan arvon. Näytöksessä Jukka Helminen osallistui iaigataan ja esitti Shigenori-sensein kanssa kumigataa (Tachi Uchi no Kurai 1.-7.).
Jukka Helminen tekee iaigataa Seto Jinja -temppelissä järjestetyssä näytöksessä.
2004
Takada-sensei vieraili toisen kerran Virossa, tällä kertaa viikon mittaisella
matkalla, ja Tallinnassa järjestettiin ensimmäinen Takada-sensein pitämä leiri
sekä dangraduoinnit. Graduoinneissa Rein Paluoja suoritti ensimmäisenä
virolaisena 1.dan arvon iaidossa.
2005
Juhlavuosi. Takada-sensein ensimmäisestä Skandinavian vierailusta tuli
kuluneeksi 20 vuotta ja Takada-sensei ja hänen vaimonsa Rumi-sensei (iaido
kyoshi 8.dan) vierailivat Ruotsissa, Virossa ja Suomessa. Ruotsissa,
Uppsalassa järjestettiin viikon mittainen pääleiri ja 20- vuotisjuhla,
johon pääsi osallistumaan ja pitämään juhlapuheen myös Martin Stelander.
Ruotsin leirin jälkeen senseit vierailivat Tallinnassa ja mm. esiintyivät yleisönäytöksessä, jonka lopuksi he esittivät Tachi Uchi no Kurai sarjan (paritekniikkasarja). Ko. sarja esitettiin tällä tasolla ensimmäistä kertaa Baltiassa ja Skandinaviassa. Viron jälkeen senseit vierailivat Helsingissä, missä järjestettiin mm. kahden päivän harjoitusleiri.
(jatkuu myöhemmin)