KEISHICHO RYU

Historia ja sisältö

Meiji-restauraation jälkeen Japanin poliisivoimat organisoitiin uudelleen 1874. Eräs poliisin miekkayksikkö (nimeltään Batto-tai) osallistui Satsuman kapinan kukistamiseen 1877, kun kaikki liikenevät valtiovallan voimat kerättiin taisteluun. Tämän jälkeen miekka otettiin ampuma-aseen ja kepin eli jon rinnalle poliisin viralliseksi aseeksi, jona se säilyi toisen maailmansodan loppuun asti. 1800-luvun loppupuolella Japanin poliisi kutsui koolle eri bujutsu- ja budotyylien mestareista koostuvan erikoiskomitean, jonka tehtävänä oli kehittää poliisille omat budolajit. Lopputuloksena syntyi "Keisatsu-ryu" (poliisikoulu), jonka sisältöön kuuluivat mm. kenjutsu, iaijutsu, jujutsu, hojojutsu ja kappo.

Jujutsu-osioon (yhteensä 16 kataa) kuului mm. seuraavia tekniikoita ja lähdekoulukuntia:

JUJUTSU NO KATA (Keishi ryu jujutsu kata)

  1. Tsukadori (Tenshinshin'yo ryu, Shinkage ryu)
  2. Tsukadome (Shibukawa ryu)
  3. Tsukagarami (Tatsumi ryu)
  4. Miaidori (Toda ryu, Kiraku ryu)
  5. Katate munadori (Araki shin-ryu)
  6. Udedome (Kito ryu)
  7. Erinage (Sekiguchi ryu)

1886 Japanin poliisille luotiin oma kendokatasarja (10 kappaletta). Ne koottiin eri kenjutsu tyyleistä ja muotoiltiin yhtenäiseksi sarjaksi, joka sittemmin toimi esikuvana Japanin Kendoliiton nykyiselle kendokatasarjalle. Joissakin paikoissa Japanin poliisissa harjoitellaan yhä edelleen myös alkuperäistä katasarjaa modernimman rinnalla.

GEKKEN NO KATA (Keishi ryu kitachi kata)

  1. Hasso (Jikishinkage ryu)
  2. Henka (Kurama ryu)
  3. Hattengiri (Hozan ryu)
  4. Makiotoshi (Tatsumi ryu)
  5. Gedan no Tsuki (Hokushin Itto ryu)
  6. Aun (Asayama Ichiden ryu)
  7. Ichi-ni no Tachi (Jigen ryu)
  8. Uchiotoshi (Shindo Munen ryu)
  9. Haore (Yagyu Shinkage ryu)
  10. Kuraizume (Kyoshin Meichi ryu)

Poliisin iaidosarja perustettiin niinikään vuonna Meiji 19 (1886), eli se on moderni eikä koryutyyli. Se muotoiltiin antamaan perusteet iaitekniikasta tarvitsematta aloittaa jonkin laajan koryutyylin harjoittelua. Tiedossa ei ole kuka tai ketkä sarjan loivat. Katat on suunniteltu siten, että ne sisältävät puolustautumisen hyökkäyksiin edestä, takaa, vasemmalta, oikealta ja neljästä suunnasta.

KEISHICHO RYU IAIDO (Keishi ryu tachi iai)

  1. Maegoshi (Asayama Ichiden ryu)
  2. Musogaeshi (Shindo Munen ryu)
  3. Mawarinuki (Tamiya ryu)
  4. Migi no teki (Kyoshinmeichi ryu)
  5. Shiho (Tatsumi ryu)

Miekkamiehiä, jotka opettivat poliisille eri budolajeja 1920- ja 30-luvuilla, olivat mm. Hiyama Yoshihitsu, Hotta Shitejiro, Nakayama Hakudo (perusti Muso Shinden ryu iain), Saimura Goro ja Shimizu Takaji (25. soke Shindo Muso Ryu ja Ikkaku Ryu).

Koulu Suomessa

Keishicho ryu iaidosta on nykyisin olemassa eri haaroja. Esimerkiksi Suomessa Ichimura-sensei opetti 80-luvulla yhdellä tavalla (oli oppinut sen opettajaltaan Nishio-senseiltä), Kanadassa on Mitsuzuka-sensei opettanut hieman eri tavalla jne. Suomessa on harjoiteltu vuodesta 1996 lähtien molemmista edellä mainituista hieman poikkeavaa Yushingi Juku Takada Dojon alaista linjaa, jossa pääopettaja (seishihan) on Takada Gakudo -sensei. Hän myös myöntää dan-arvot ja opetusdiplomit organisaationsa kautta. Takada-sensei opettaa Skandinaviassa ja Japanissa Keishicho ryuta vain Muso Shinden ryun määrätyn ryugi tason saavuttaneille. Ryun harjoittelun aloittamiseksi vaaditaan lisäksi hänen henkilökohtainen hyväksyntänsä.

Yushingi Juku Takada Dojon arvoasteikko Keishicho ryussa:

  1. jun-shodan-ho
  2. jun-shodan
  3. shodan
  4. nidan
  5. sandan
  6. yondan
  7. godan
  8. junshihan
  9. shihan
  10. seishihan

Suomalaisista Keishicho ryu iaidoa Takada-sensein johdolla ovat harjoitelleet: Jukka Helminen, Pasi Hellsten, Arto Lauerma, Leena Mäkinen, Kristoffer Sandelin, Jari Nevalainen, Jarno Jokinen, Vesa Varhee ja Mikko Vilenius.