Daidoji Yuzan kirjoitti kirjassaan Budoshoshinshu ohjeita nuorille samuraille: "On häpeäksi, jos ei tunne klaaninsa historiaa. On hyväksi samuraille tuntea tarkkaan klaaninsa päämiehen historia ja hänen sukunsa historia sekä kaikki tarinat, jotka sivuavat hänen isäntäänsä. Hänen pitää tuntea myös klaanin tunnetuimpien samuraiden historia. Tämä koskee sanomattakin niitä, jotka ovat palvelleet pitkään, mutta myös uusia samuraita." Ajat ovat toiset eikä samuraita ole mutta sama asia koskee omaa budolajia tai koulukuntaa ja tietysti omaa dojoa.
Masurawon historia
Aikidoa harjoiteltiin 80-luvun alussa judokoiden myötämielisellä suostumuksella muutamalla tataminpalalla, jotka judokat olivat silloin hommanneet Piispanmäen pommisuojan uumeniin. Varsinainen perustamiskokous Savonlinnan Aikidoseura Masurawo ryllä oli 1983. Harjoituksia ohjasi Tapio Savonen aina vuoteen 1987 saakka.
Seuran perustamisen aikoihin pohjoismaiden päävalmentajana aikidossa toimi Toshikazu Ichimura -sensei, joka antoi myös seurallemme nimen. Ichimura-sensei kirjoittaa kirjassaan Aikido och fred seuraavaa: "Bushido tarkoittaa 'samuraitten tietä'. Samuraiksi kutsutaan niitä henkilöitä, jotka kuuluvat sotilasluokkaan ja palvelevat yläluokkaa. Sana bushido muodostettiin vasta Sengoku-aikakaudella (1482-1558). Sitä ennen käytettiin bushidon asemasta seuraavia nimityksiä: masurawo no narai, mononofu no michi, hei ho michi, budo no michi, musha no narai, yumiya torumi no michi, samurai-do, bushi no michi ym. Aina heian-kauden (794-1185) alkuun saakka käytettiin samurain sijasta sanoja masurawo ja mononofu. Molemmat tarkoittavat miestä ja sotilasta. Michi tarkoittaa tietä tai tapaa, masurawo, mononofu no michi sotilaan tietä." (otteen suom. Taisto Haavisto)
Vuonna 1987 Tapsan muutettua Tampereelle harjoitusten vetovastuu siirtyi Jerkko Mäkelälle. Anssi Sairanen ohjasi 90-luvun alussa muutaman vuoden aikidoa, jonka jälkeen tuli muutto Lappeenrantaan. Näihin aikoihin seurassa oli myös aktiivista taijitoimintaa sekä pienimuotoista iaidotoimintaa. Vuoden 1992 jälkeen aikidotoimintaa ovat ohjanneet Susanna Pelkonen, Noora Näsänen, Esko Tuovinen, Tarmo Sulin ja Jari Lyytikäinen. Vuonna 1997 aloitettiin allekirjoittaneen johdolla ohjatut iaidoharjoitukset. Vuosina 2003-2008 iaidoharjoituksia ohjasi Marko Haverinen (3. dan iaido) ja vuodesta 2008, seuran iaidotoiminnan kokonaan siirryttyä ZNKR seitei iaidoon ja Suio-ryu iai kenpoon, vain allekirjoittanut.
Harjoituspaikkana toimii entinen Työväentalo "Toppala" Karjalantie 9:ssä. Aikidoa ja Suio-ryu iai kenpoa opettaa nykyään Kai Karvonen (aikido 5. dan fukushidoin, Suio-ryu iai kenpo shomokuroku, ZNKR iaido 2. dan). Harjoittelijoita on monista eri ikäluokista ja kaikki harjoittelevat yhdessä - ehkä tämä on osoitus aikidon sopusointuisesta kilpailemattomasta hengestä, jonka dojolla pitäisikin vallita.
Anssi Sairanen