Ellilän matkailutila

Ellilä historiaa

Tietoja Vanhan Tohmajärven teoksesta
(Juvonen Jaana - 90)

No. 1 ELLILÄ, tila muodostettu perintötilaksi v. 1804. Tilanomistajista löytyy tietoja aina 1722 lähtien, jolloin omistajana on ollut Pertti Paakkunainen (1722-62). Tilan omistajina mainitaan mm. Matti Haaranen , alkaen v:sta 1837, hänen jälkeensä tuomari Melartin. Sitten Varosten suku, etenkin Simo Varonen, jonka aikana nykyinen päärakennus tehtiin nykyiselle paikalleen. Vanha paikka sijaitsi 300m idempänä. Vanhat rakennukset purettiin ja suurin osa hirsistä siirrettiin Kaurilan koulun rakennustarpeiksi.
Tämän jälkeen oli vielä neljät eri omistajat, kunnes tilan osti Aukusti ja Hilma Löppönen 23.10.1927. Ilmari ja Helmi Löppösen aika oli 1952 - 1980. Nykyiset omistajat Risto, Airi, Pirkko ja Reino Löppönen jatkoivat viljelyä vuodesta 1980.

Kuvassa Ellilän vanha talo 1800-luvun lopulla
	Hilma ja Kusti Löppönen perheineen 1928 Ellilässä

Löppösten suku muutti Tohmajärvelle 1927 Säämingin pitäjästä, nykyisestä Savonlinnasta.

Kusti oli innokas metsänhoitaja ja osallistui aktiivisesti myös eri metsjärjestöjen toimintaan. Osoituksena siitä hänelle myönnettiin Keskusmetsäseura TAPION kultainen ansiomerkki.

Kuvassa Kusti poikiensa Paulin
(vas.) ja Ilmarin (oik.) kanssa Onkamon metsäkoulululla järjestetyn metsänleimauskilpailun palkintojen
jaossa joskus 1950 -luvulla.

Uusi navetta

1960-luvun lopulla alkoi karjatalouden voimakas kehittäminen

Ilmari ja Helmi (os.Jormanainen) avioituivat v.1952. Jonka jälkeen he lunastivat osan tilasta itselleen.

1968 valmistui uusi puuelementeistä valmistettu navetta. Siinä oli tilaa 17 lehmälle. Parin vuoden päästä navettaa laajennettiin niin että, tilaa oli jo 37:lle lehmälle. Kun tultiin 1980-luvulle oli jälleen edessä navetan laajennus. Tällöin tehtiin tilat nuorelle karjalle, eläimiä oli parhaimmillaan yli 70.

Samalla kun eläinmäärä kasvoi, täytyi myös peltojen tuottoon kiinnittää voimakasta huomiota.Järjestettiin Ellilässä Tuorerehupäivä 1973, jossa kuultiin luentoja nurmiviljelystä.

Kuvassa tri Kyösti Raininko luennoi	Kuvassa nurmisängen lannoitus ja kastelu, ravinteet saatiin nopeasti liotettua ja uusi sato pääsi nopeasti alulle. Parhaillaan saatiin jopa kolme satoa kesässä.
Tämä näky oli varsin tuttu monella pellolla 1970-luvulta lähtien. Näillä laitteilla on korjattu satoa vielä näihin päiviin asti. Seuraavalla vuosikymmenellä siirryttiin esikuivatun säilörehun korjuuseen jolloin rehunkorjuukalusto uusiutui.	Tilaan kävi tutustumassa runsaasti erilaisia ryhmiä, mm. 1973 olivat Pohjolan talonpoikaisjärjestöt (NBC) pitämässä kokoustaan Joensuussa. Samalla he tutustuivat Pohjois-Karjalan maatalouteen. Kuvassa Ilmari toinen vasemmalta yhdessä pohjoismaiden järjestöjen puheenjohtajien kanssa. Keskellä on MTK:n P-K:n liiton toiminnanjohtaja Erkki Suhonen joka isännöi vierailua.

Karjanpito päättyi 1999

Karjasta luovuttiin koska oli alkanut tulla terveydellisiä ongelmia allergioitten ym. johdosta. Tilalla siirtyi luomukasvintuotantoon 1990-luvun lopulla ja jatkuu vielä nykyäänkin.

Kesällä 2000 alkoi maatilamatkailu lähinnä aamiaismajoituksella Pirkon ja Reinon toimesta. Toiminta on monipuolistunut ja mukaan on tullut ohjelma- ja pitopalvelut.